Pyöräilyä Bruggessa

Saman tien kun muutin tänne, aloin etsimään itselleni pyörää. Pyörällä liikkuminen on tehty täällä todella helpoksi ja voisin melkein sanoa että ilman pyörää ei pärjää. Tai pärjää kyllä, mutta kyllä se vain helpottaa elämää. Käytettyjä pyöriä myydään täällä todella paljon ja sellaisen ostin itsellenikin. Pyörä tuotiin minulle kotiin asti, joten en joutunut lähteä hakemaan sitä kaukaa junamatkan päästä. Vaan siinä vaiheessa kun lähdin ensimmäistä kertaa ajamaan uudella pyörälläni, mietin mihin hemmettiin olin rahani tuhlannut.

Ensimmäinen pyöräilyreissumme oli kotimme lähellä olevaan pesulaan ja kauppaan. Ja voi että mua pelotti se matka! Pyörässä olivat vaihteet hieman löysällä, joten pyörä polki välillä tyhjää. Varsinkin kun joutui esimerkiksi risteyksissä hidastamaan ja sitten taas lähtemään liikkeelle, ei polkimet ottaneet yhtään vastaan. Siinä sitten paniikissa ja itku kurkussa koetat selvitä autojen keskellä ja koetat olla jäämättä niiden alle. Voin sanoa että muutama kirosana pääsi kotona. Taisin jopa sanoa etten aja enää ikinä pyörällä.

Seuraavaksi tarkoitus oli tehdä pidempi pyöräreissu, jossa käyntikohteina oli muun muassa kierrätyskeskus sekä isommat ruokakaupat kuin mitä kotimme lähellä on. Ennen tätä reissua kävin kysymässä pyöräkorjaamossa kuinka kauan heiltä menisi aikaa korjata pyöräni, mutta koska he eivät osanneet sanoa aikaa, päätin että poljen vaikka sinnillä sen päivän ja vien pyörän vasta sitten korjaukseen. Onnekseni pyörässäni toimi kolmosvaihde, jonka ansiosta pyöräily onnistui hyvin ja saimme reissun tehtyä. Ja sen jälkeen sain vietyä pyöräni korjaukseen. Nyt pyörä toimii oikein hyvin, mitä nyt on hieman liian iso minulle. Vaan koska jalkani juuri ja juuri yltävät polkimille, olen tyytyväinen. Eipä sillä ole tarkoituskaan ajaa satoja ja tuhansia kilometrejä kerralla.

Pyörätiet täällä on muuten jotain sellaista, mitä Suomessakin pitäis olla. Pyöräkaistat ovat leveitä ja ihmiset ymmärtävät täällä sen ettei niillä kävellä. Autoilijat antavat pääosin hyvin tilaa jos olet vaikka ylittämässä tietä. Olen tainnut kylläkin kasvaa sen verran aikuiseksi että olen harkinnut pyöräilykypärän ostamista. Varmuuden vuoksi vaikka täällä sitä käyttää ehkä 1% pyöräilijöistä.

Ainoa miinus pyöräilyssä on kaupungin monet mukulakivikadut. Koska oma pyöräni ei ole täysin uusi, se kolisee ja kilisee kun mukulakivikaduilla ajaa. Vaan eipähän tarvitse käyttää kelloa kun tuloni kuulee jo kauas. Suuriosa autoilijoista antaa hyvin tietä kun koetat päästä esimerkiksi tien yli, mutta myös tästä sarjasta löytyy niitä jotka mielellään painavat vain kaasua.

Lyhyestä virsi kaunis, pyöräily on täällä turvallista ja mukavaa. Varsinkin nyt kun kevät on saapunut tänne, maisemat alkavat vihertämään ja puihin alkaa tulla vihreitä lehtiä ja kukkia. Ja ensi kerralla laitan kuvia paikallisista maisemista.