Belgia tänään

Ensimmäinen kuukausi täällä Belgiassa on mennyt todella nopeasti. Kim tekee töitä viitenä päivänä viikossa, ollen vapaalla sunnuntain ja maanantain sekä keskiviikko illat. Vaan minusta tuntuu että hän on koko ajan vapaalla, niin nopeasti aika kuluu. Keskusta- ja kotialue alkavat olla jo tuttuja, joten on aika siirtyä seuraavaan haasteeseen, nimittäin työnhakuun. Ja voin luvata että ei ole muuten helppoa se. Kuva keskusta-alueelta Otin erään sateisen tiistai päivän päämääräksi lähteä keskustaan kyselemään työpaikkoja. Bruggen keskustassa on monta työnvälitysfirmaa, joten ajattelin asian olevan helppo homma. Vaan mitä vielä! Ainoastaan yhdessä paikassa tietoni otettiin ylös ja minulle luvattiin soitella jos jotain tulee eteen. Yhdessä otettiin cv:ni vastaan, mutta samalla sanottiin että katsotaan, katsotaan. Kahdessa- kolmessa paikassa sanottiinsuoraan kiitos ei, koska en puhu hollantia. Miten kaupunki, joka on täynnä englantia puhuvia turisteja, ja jossa pärjää oikein hyvin eng...

Saman tien kun muutin tänne, aloin etsimään itselleni pyörää. Pyörällä liikkuminen on tehty täällä todella helpoksi ja voisin melkein sanoa että ilman pyörää ei pärjää. Tai pärjää kyllä, mutta kyllä se vain helpottaa elämää. Käytettyjä pyöriä myydään täällä todella paljon ja sellaisen ostin itsellenikin. Pyörä tuotiin minulle kotiin asti, joten en joutunut lähteä hakemaan sitä kaukaa junamatkan päästä. Vaan siinä vaiheessa kun lähdin ensimmäistä kertaa ajamaan uudella pyörälläni, mietin mihin hemmettiin olin rahani tuhlannut. Ensimmäinen pyöräilyreissumme oli kotimme lähellä olevaan pesulaan ja kauppaan. Ja voi että mua pelotti se matka! Pyörässä olivat vaihteet hieman löysällä, joten pyörä polki välillä tyhjää. Varsinkin kun joutui esimerkiksi risteyksissä hidastamaan ja sitten taas lähtemään liikkeelle, ei polkimet ottaneet yhtään vastaan. Siinä sitten paniikissa ja itku kurkussa koetat selvitä autojen keskellä ja koetat olla jäämättä niiden alle. Voin sanoa että muutama kirosan...

Hetki meni ennen kuin sain aloitettua tämän blogin. Aika on mennyt todella hurjaa vauhtia eteenpäin. En usko että olemme asuneet täällä jo 11 päivää! Olen koettanut laittaa hieman kotia kuntoon ja samaan aikaan opetella Belgialaista elämäntyyliä, unohtamatta opiskelujani. Minulla oli eilen aika kaupungintalolla. Ennen siellä käyntiä ei pysty aloittamaan töiden etsimistä/ tekemistä. Tai voi, mutta se on helpompaa kun siellä käy ensin. Kaupungintalolla käydään siis rekisteröitymässä ja samalla kertaa sieltä saa ns veronumeron, jonka avulla töitä voi alkaa tekemään. Toivottavasti en puhu nyt ihan puutaheinää vain edes jokin asia on oikein. Koen ettei tänne ollut yhtä helppo tulla kuin vaikka Englantiin. Englannissa vain ilmoittauduttiin työntekijäksi ja veronumeron sai helposti. Täällä pitää miettiä millä statuksella tänne tulee. Olimme Kimin kanssa molemmat lukeneet Belgian suomalaisten Facebook-ryhmästä, että osalla on ollut hankaluuksia sen suhteen millä statuksella ovat täällä. J...